myytti

17.1.16 Linda 5 Comments

Kenkien tippuessa jaloista vauhdissa, ojennan sulle ojasta löytämääni viinapulloa.

Tunteet ovat kadonneet sinusta, yrittäminen on ajanhukkaa ja mä katson sua tyhjemmin, kuin koskaan. Mä en enää välitä, mä tönäisen sut pois kaiken menneen valuessa samaan kuoppaan. Peitän sut pettyneillä huokauksillani, ja annan sulle luvan unohtaa lapsuutemme. Toivon meidän molempien putoavan heikkoihin jäihin, omaan huonouteemme. Sä oot niin huono mun ystäväksi, ja mä oon niin huono olemaan mä.

”Juo, et sä kuitenkaan kestä mua selvinpäin”, mä käsken, mutta sä oot liian hyvä ihminen. Sä oot täydellinen, enkä mä voi sietää täydellisyyttä. Mä halusin, että sä olisit hetken mun kanssa epätäydellinen. Sen viimeisen kerran, mitä mä olen odottanut vuodesta 2012.

5 kommenttia:

  1. Ai juma, ei tarvinnu ku lukee yks postaus ja oon ihan myyty! Sait uuden lukijan :)

    VastaaPoista
  2. Tosi kiva että joku kirjottaa puhtaasti pelkästään sensuroimattomia (?) ajatuksiaan sen perus plääplään sijaan! (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää tulee suoraan sydämestä mitään sensuroimatta! Kiitos kommentista :)

      Poista
  3. Jälleen jotain niin kaunista :) Sä vaan osaat koskettaa.

    VastaaPoista